Empaattinen kuuntelu
Ida Land
Käykö sinulle joskus niin, että kun kerrot jotain herkkää toiselle, niin huomaat, että et tullutkaan kuulluksi kuten olit toivonut ja ihmettelet mitä teidän välillä tapahtui?
Empatiasta puhutaan usein ominaisuutena. NVC:ssä ajatellaan sen sijaan, että empatia on taito jota jokainen voi harjoitella.
Toisen ihmisen empaattisella kuuntelemisella tarkoitetaan sitä, että siirrämme huomion itsestämme toiseen; toisen tunteisiin ja tarpeisiin vähättelemättä tai suurentelematta mitään. Tämä voi olla haastavaa varsinkin silloin, jos toiset ihmiset kohdistavat ärtymyksensä meihin.
Mitä empatia ei ole?
Kun olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa, saatamme varsinkin intensiivisten tunteiden vallassa joskus reagoida tavoilla, joista emme aina ole ylpeitä. Saatamme näissä tilanteissa esimerkiksi hyökätä, puolustautua, diagnosoida, uhkailla tai kiristää. Puhetyylimme on usein toista syyllistävää. NVC:ssä pyrimme tiedostamaan mikäli toimimme näillä tavoilla, ja löytämään erilaisia toimintatapoja näiden sijaan. Alla on erimerkkejä näistä reaktiotavoista.
Kumppanisi sanoo sinulle: “Nähtävästi rakastat työtäsi enemmän kuin minua, kun peruit taas meidän yhteisen illan iltavuoron takia.”
A) Tuomitse: “Sinä toimit väärin, kun kohtelet minua näin epäkunnioittavasti.”
B) Analysoi, diagnosoi: “Kuulostaa vahvasti siltä, että olet masentunut.”
C) Uhkaile, kiristä, lahjo “Jos vielä kerran vedät työkortin esiin, niin tämä oli tässä.”
D) Käytä rajoittavia sanoja kuten: on pakko, täytyy, kaikki, ei koskaan, ei kukaan…: “Sinun täytyy ymmärtää, että minun on pakko tehdä näin paljon töitä.”
E) Hyökkää, puolustaudu: “Sinä peruit viime kerralla meidän treffit, joten katso peiliin.”
F) Vertaile: “Ei minun edelliset kumppanit ole koskaan valittaneet työmäärästä”.
Näiden kaikkien reaktioiden yhdistävänä tekijänä on se, että kuuntelija kuulee toisen sanoman kritiikkinä ja joko syyllistää toista tai puolustelee itseään. Sen sijaan, että hän pysähtyisi kuuntelemaan toisen tunteita ja tarpeita, hän ilmaiseekin itseään, jolloin kumpikaan osapuoli ei tule kuulluksi.
Lisäksi on olemassa, hieman “keyvempiä” reaktiotyylejä joita saatamme käyttää silloin kun pyrkimyksemme on edistää toisten hyvinvointia. Näissä tilanteissa saatamme tiedostamatta yrittää ratkaista toisten ongelmia. Silloin saatamme kompastua sudenkuoppiin: toinen ei todennäköisesti tule kuulluksi haluamallaan tavalla ja yritämme korjata hänen tilannettaan, ennen kuin meillä on riittävästi ymmärrystä toisen tarpeista, jotka tilanteeseen liittyvät. Alla on esimerkkejä näistä reaktiotavoista.
Ystäväsi sanoo sinulle: ”Meillä menee taas huonosti miesystäväni kanssa, en tiedä jaksanko enää tätä suhdetta.”
A) Neuvominen, opettaminen: ”Teidän täytyy lähteä pariterapiaan.”
B) Selittäminen, oikaiseminen : ”Tämä johtuu siitä, että miesystäväsi on masentunut.”
C) Kannustaminen, lohduttaminen: ”Kyllä tämä tästä, koita nyt vaan jaksaa!”
D) Sääliminen, sympatisointi : ”Voi sinua pientä, ihan hirveää. En haluaisi olla sinä”.
E) Tarinan kertominen: ”Tästä tulikin mieleen viime syksy, kun ex-mieheni ei jaksanut siivota ollenkaan…”
F) Kuulusteleminen, kyseleminen: ”Mistä lähtien tätä on jatkunut?”
G) Samaa/ eri mieltä oleminen: ”Mielestäni teillä ei mene mitenkään hirveän huonosti.”
Näiden kaikkien reaktioiden yhdistävänä tekijänä on se, että huomio on käännetty kuuntelijaan ja hänen ajatuksiin.
Mitä empatia on?
Empaattinen kuunteleminen edellyttää uteliaisuutta omasta sekä toisen maailmasta, jotta kykenemme olemaan läsnä ja suuntaamaan huomiomme puhujan tunteisiin ja niiden taustalla oleviin tarpeisiin. Silloin on mahdollista olla läsnä hyväksyvästi ja arvostavasti sen sijaan, että ajattelisimme tuomitsevia ajatuksia joko itsestämme tai toisesta ihmisestä. Empaattisella kuuntelemisella tarkoitetaan sitä, että keskitytään arvaamaan toisen tunteita ja tarpeita ja heijastetaan hänen kokemuksensa siihen mitään lisäämättä.
Jos kumppanisi sanoo sinulle “Nähtävästi rakastat työtäsi enemmän kuin minua.”, empaattinen kuuntelu voisi alkaa näin: ”Oletko surullinen, koska kaipaisit rakkautta ja varmuutta suhteeseemme?”
Jos taas ystäväsi sanoo sinulle: ”Meillä menee taas huonosti miesystäväni kanssa, en tiedä jaksanko enää tätä suhdetta.”, empaattinen kuuntelu voisi alkaa näin: “Oletko neuvoton, koska kaipaisit luottamusta että suhteesi kantaa?”
Jotkut arvaukset ei välttämättä osu kohdalleen ollenkaan. Se ei tarkoita että olisi kuuntelijana “epäonnistunut”, koska silloin päästään yhä lähemmäksi ydintä- eli juuri niitä tärkeitä tunteita ja tarpeita. Tunne- ja tarve arvauksia kysytään niin pitkään, että puhuja kokee tulleensa kuulluksi ja olonsa helpottuneemmaksi. Tunteiden ja tarpeiden löydyttyä, on yleensä huomattavasti helpompaa löytää toimivia strategioita täyttämään tarpeita.
Oleellista toisen ihmisen empaattisessa kuuntelemisessa on olla tietoinen siitä mitä sinussa tapahtuu ja keskittyä kuuntelemaan toisen tunteita ja tarpeita täydellä läsnäololla ja aidolla halulla. Lisäksi on oleellista kyetä siirtämään omat reaktiot ja ajatukset sivuun, vaikka hyökkäys tulisikin suoraan sinua kohti. Kun toinen ihminen kokee tulleensa kuulluksi, on yleensä löytynyt enempi yhteyttä. Silloin hänellä on yleensä enemmän tilaa ja halua kuunnella, mitä hänen kertomansa sinussa herätti.