NVC rantautui Suomeen 1990-luvulla. Luin silloin ystäväni suosituksesta Marshall Rosenbergin kirjan ja ajattelin, että siinä oli kirjoitettu selkeäksi prosessiksi kaikki ne asiat, joihin minäkin sisimmässäni uskoin. Heti kun Marshall tuli Suomeen, osallistuin hänen koulutuksiinsa Helsingin kesäyliopistossa. Meitä oli tuolloin kourallinen aktiiveja, jotka matkustimme myös ulkomaille alkuun Marshallin ja sitten myös muiden NVC-kouluttajien koulutuksiin. Tutustuin Marshalliin myös henkilökohtaisesti ja tein hänen kanssaan yhteistyötä aina 2000-luvulle asti. Vuonna 2004 hän oli pääpuhujana järjestämässäni kansainvälisessä restoratiivisen oikeuden konferenssissa Helsingissä.

Marshall Rosenberg ja Hanna Savanna

Minusta Marshallille kouluttajana oli luonteenomaista hänen läsnäolonsa tässä hetkessä. Aina, kun joku osallistujista ilmaisi tunteitaan ääneen, Marshall pysähtyi heti, olipa menossa mikä tahansa teoriaosuus, ja kuunteli tätä ihmistä empaattisesti. Usein huolenaiheena oli henkilö, joka ei ollut paikalla: puoliso, lapsi tai ystävä. Kuunneltuaan Marshall pyysi osallistujaa roolipelissä eläytymään tämän henkilön rooliin ja kuunteli sitten tätä empaattisesti. Näin hän huolehti siitä, että kenellekään ei jäisi tuomitsevia ajatuksia puheena olleesta henkilöstä– hän antoi empatiaa myös sille, joka ei ollut paikalla. Opin silloin, miten juuri harjoitusten kautta ihmiset oivaltavat asioita elämästään ja otin tuon roolipelin ja monta muuta harjoitusta mukaan omiin RVO-koulutuksiini.

Mieleeni on jäänyt, miltä Marshall näytti kuunnellessaan. Hänen kehonkielensä ei mennyt sen mukaan, miten yleensä ohjeistetaan: hän istui jalat harallaan, nojasi kyynärpäitä polviin ja päätä kämmeniin ja tuijotti lattiaan eikä välttämättä ottanut katsekontaktia lainkaan. Silti koko monikymmenhenkinen ryhmä seurasi hiirenhiljaa, eikä kenellekään jäänyt epäselväksi, että Marshall oli täysin läsnä ja samassa kuplassa kuunneltavan kanssa.

1990-luvun lopulla perustettiin myös Suomen NVC-yhdistys. Sen perustamiskokous pidettiin Radio Ettanin tiloissa Helsingissä. Pian kokosimme työryhmän kääntämään suomeksi Marshallin perusoppikirjan suomeksi (nykyinen painos: Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus).

Yhdistystoiminta oli vilkasta ja kirahvikaverien yhteys tiivistä. Jäseniä oli parhaimmillaan satakunta ja aktiiveja parisenkymmentä. Hallitus kokoontui vuosikaudet joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Itsekin olin puheenjohtajana vuosia. Kahdesti vuodessa järjestettiin kaikille avoin seminaari, jossa esittelimme NVC-prosessin ja esitimme roolipelissä kinkkisten tilanteiden käsittelyä sen avulla. Nettisivujen lisäksi ilmestyi Kirahvi-jäsenlehti. Vierailimme erilaisissa tapahtumissa. Kumpulan kyläjuhlissa kuuntelimme halukkaita empaattisesti ständillämme suuren kirahvibanderollin alla, jossa luki: ”Tule kerrankin kuulluksi!” Toinen mieleenpainunut tapahtuma oli Jyväskylän ”väkivaltaseminaari”, jossa eri alojen väkivaltatyöntekijät esittäytyivät ja pitivät työpajoja.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomessa oli kaksi kansainvälisen Center for Nonviolent Communication (CNVC) -järjestön sertifioimaa kouluttajaa. Minut sertifioitiin vuonna 2002. Vuonna 2000 perustamani Savanna ConneXions on pitkään ollut ainoa NVC-koulutuksiin keskittynyt yritys Suomessa. Olen järjestänyt yli 30 Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja -koulutusta ja kouluttanut yrityksissä, oppilaitoksissa ja erilaisissa yhteisöissä.

Tällä hetkellä Suomessa on meneillään oikea NVC-nousukausi. Savanna ConneXions ja yhdistys perustivat vuonna 2019 ryhmän, joka tukee suomalaisia kouluttajia matkalla kohti CNVC:n sertifiointia. Ajankohta ryhmän perustamiselle oli haasteellinen, kun korona jyrähti päälle ja esti livetapaamiset. Silti ”serttiporukasta” on jo ensimmäisenä valmistunut Elisa Makkonen vuonna 2020, ja kymmenkunta muuta on etenemässä kohti sertifiointia.
Kesällä 2021 serttiporukka järjesti myös Savanna ConneXionsin kanssa Jyväskylässä NVC-koulutuspäivät. Siellä he pitivät sessioita ja saivat palautetta minulta, toisiltaan ja opiskelijoilta oppimisensa tueksi.

2000-luvulla haaveeni oli järjestää NVC-kesäleiri European NVC Summer Festival ‑leirien malliin. Minä ja pitkäaikainen yhteistyökumppanini Sara Hellsten olimme molemmat käyneet ottamassa oppia kansainvälisiltä leireiltä. Vuonna 2012 aika oli kypsä, ja Savanna ConneXions järjesti ensimmäisen NVC-leirin Pernajassa. Seuraavat leirit on pidetty Kruusilassa Ystävyyden Majatalossa, lukuun ottamatta yhtä ikimuistoista kevätleiriä, jonka järjestimme Sidessä, Turkissa. Mukaan lähti parikymmentä henkeä Suomesta ja ystäväni ja kollegani Patricia Dannahy Englannista. Vietimme aurinkoisen viikon retkeillen ja herkutellen ympäristössä – maalla ja merellä – sekä uiden ja nautiskellen upean hotellin uima-altailla. Kohokohtana oli pienen laivan vuokraaminen päiväksi omaan käyttöömme: kirahvit paahtoivat itseään auringossa ja loikkivat kannelta turkoosiin mereen.

Leireillä on opeteltu fasilitoimista, treenattu NVC-taitoja, käsitelty konflikteja ja harjoiteltu ryhmäprosessointeja. Leirit ovat vuoteen 2023 asti olleet tarjolla Savanna ConneXionsin RVO-koulutuksen käyneille ja heidän läheisilleen.

NVC-leiri 2019 Side, Turkki

Kesällä 2022 toteutui toinen pitkäaikainen haaveeni, kun Savanna ConneXions järjesti CNVC:n kanssa kaikkien aikojen ensimmäisen International Intensive NVC Training (IIT) -koulutuksen Suomessa. Midnight Sun IIT Finland keräsi Jyväskylään osallistujia noin 19 eri maasta.

Lue lisää IIT:stä klikkaamalla tätä linkkiä.

Midnight Sun IIT 2022, Kiponniemi